Viharikoksen uhri
Tässä osiossa kerrotaan, miten teet rikosilmoituksen viharikoksesta ja millaista tukea voit saada, jos itse joudut viharikoksen uhriksi.
Viharikos on rikos, joka johtuu rikoksentekijän kielteisestä asenteesta tiettyjä yhteiskuntaryhmiä kohtaan.
Ne ryhmät, joita viharikoslainsäädäntö suojaa, perustuvat seuraaviin piirteisiin:
- ihonväri,
- kansallinen tai etninen alkuperä
- kuuluminen johonkin tiettyyn uskonnolliseen ryhmään tai uskonnollinen maailmankatsomus,
- seksuaalinen suuntautuminen eli hetero-, homo- tai biseksuaalisuus.
Vaikka ei kuuluisikaan mihinkään edellä mainituista ryhmistä, ei se sulje pois mahdollisuutta joutua viharikoksen uhriksi. Riittää, että rikoksentekijä uskoo jonkun kuuluvan johonkin näistä ryhmistä ja esimerkiksi luulee henkilön olevan homoseksuaali tai kotoisin Ruotsin ulkopuolelta.
Huomioitava tehtäessä rikosilmoitusta viharikoksesta
Jos itse on joutunut viharikoksen uhriksi tai epäilee viharikosta, tulee ottaa yhteyttä Poliisiin ja kertoa asiasta. Rikosilmoitus viharikoksesta tehdään samalla tavoin kuin muistakin rikoksista.
Tehtäessä rikosilmoitusta Poliisille, on tärkeää, että kertoo miksi luulee joutuneensa viharikoksen uhriksi. Yhtenä esimerkkinä tästä on tilanne, jossa joku on pahoinpidelty ja rikoksentekijä on samanaikaisesti sanonut loukkaavia asioita nimenomaisen henkilön ihonväristä tai kansallisesta alkuperästä.
Poliisin tarvitsee saada mahdollisimman paljon tietoa tapahtuneesta, pystyäkseen selvittämään rikoksen parhaalla mahdollisella tavalla ja myös siksi, että itse uhri saisi tarvitsemansa avun.
Apua ja tukea
Viharikostutkintaa johtaa aina syyttäjä. Uhrilla on monissa tapauksissa oikeus saada tukea asianomistajan avustajalta. Avustajaa voi pyytää asiaa selvittävältä poliisilta, joka toimittaa pyynnön syyttäjälle. Tuomioistuin ratkaisee tämän jälkeen, onko avustajan käytölle tarvetta.
Poliisi voi auttaa ottamaan yhteyttä rikosuhreja tukeviin tahoihin. Tietyillä paikkakunnilla on erityisiä rikosuhripäivystyksiä viharikoksen uhreiksi joutuneille.